Katastrofialue Maa

Planeettamme syntyi steriilinä. Kiinteän pinnan muodostuttua, Maan lämpötila putosi hiljalleen riittävän matalaksi, jotta avaruudesta jatkuvana virtana planeetalle leijuneet orgaaniset molekyylit eivät enää hajonneet kuumuudessa. Valtavat meteorit ja komeetat kuumesivat pintaa ja tulivuoret olivat aktiivisia mutta komeettojen mukana planeetallemme saapui vesi. Valtameret muodostuivat. Orgaaninen aines saattoi liueta universaaliin liuottimeen ja reagoida tuottaakseen kompleksisempia muotoja. Merenpohjan tuliperäinen aktiviteetti tuotti luultavasti sen alkuperäisen energiavirran, jonka valjastamisen rakenne-energiaksi ja aineenvaihduntaa ylläpitäväksi voimaksi ensimmäiset elävät solut hallitsivat. Planeettamme oli saastunut elämän voimalla ja kun elämä saa kerran jalansijan planeetasta, sitä on lähes mahdotonta hävittää. Lähes.

Energeettiset kosmiset törmäykset kuten se, jossa protoplaneetta törmäsi proto-Maahan ja lopputuloksena kiertoradalle singonneesta materiasta muotoutui Kuu, steriloivat elävän planeetan varmasti. Viimeisin steriloiva törmäys kuitenkin sattui vähintäänkin 3.8 miljardia vuotta sitten, koska sen aikakauden kallioperää on säilynyt näihin päiviin asti ja siinä on elämän merkkejä. Jos aivan ensimmäinen Maapallolla muodostunut elämä kuoli viimeisissä steriloivissa törmäyksissä, kaikki todistusaineisto sen muinaisesta olemassaolosta on hävinnyt. Koko nykyinen biodiversiteettimme on tätä hypoteettista, varhaista elämää uudempaa syntyperää. Mutta sekin on kokenut valtaisia romahduksia — ei kuitenkaan mitään, mikä olisi edes lähellä steriloida planeettamme uudelleen.


On vaikeaa ajatella miten planettamme voisi nykyisellään steriloitua. Edes valtavan kappaleen törmäys ei nykyisellään välttämättä tekisi sitä täysin, koska osa kiertoradalle ja Aurinkoa kiertävälle radalle päätyvästä kiviaineksesta sisältäisi mikrobeja. Osa niistä säilyisi varmasti hengissä ja elämä palaisi lopulta planeetallemme aloittaakseen biodiversiteetin muodostamisen uudestaan. Valtavia kappaleita ei edes tunneta radoilla, joilla ne voisivat törmätä Maahan — suurin Maan rataa lähellä käyvä kappale on kooltaan vain noin 38 kilometriä. Sellainen aiheuttaisi valtavaa globaalia ja täydellistä paikallista tuhoa planeettaamme osuessaan mutta elämä jatkaisi kehittymistään osuman jälkeen. Tiedämme asian varmasti, koska suunnilleen samankokoinen kappale iskeytyi 65 miljoonaa vuotta sitten Yukatanin niemimaalle aiheuttaen massasukupuuton ja tappaen muiden muassa lentokyvyttömät dinosaurukset. Silloin tuhon tuhkasta nousivat nisäkkäät ja oma evolutiivinen kehityslinjamme pääsi muodostumaan.

Nykyinen uhkamme poikkeaa asteroideista, kuten Chicxulubin kraatterin jälkeensä jättänyt kappale, joka käynnisti liitukauden massasukupuuton. Uutiset kertovat, miten Yhdysvaltojen länsirannikko kärsii kuivuudesta ja ennätyksellisen laajoista tulipaloista. Amazonin sademetsän kosteikkoalueet haihtuvat niinikään savuna ilmaan. Siperian ja Kanadan pohjoiset alueet palavat. Syynä ovat paikallisesti muuttuneet sademäärät, lisääntynyt kuumuus ja kuivuus, ja se yksinkertainen tosiasia, että uudet ilmasto-olosuhteet eivät sovi yhteen planeettamme metsien menneen levinneisyyden kanssa. Olemme muuttaneet planeettamme ilmastoa siten, että suurin osa puista ei enää selviä. Kuivuus ja tulipalot eivät ole tuhon syitä, vaan muutoksen seurauksia.

Suuret osat Kalifornian ja Oregonin osavaltioista ovat peittyneet sankkaan Auringon pimentävään savuun. Sen seurauksena miljoonat ihmiset ovat katselleet punaista taivasta — aivan kuin Maa olisi siirtynyt, kuin taikaiskusta, punaisen kääpiötähden kiertoradalle. Ironisesti, eksoplaneettojen metsästäjät ja niistä kiinnostuneet ihmiset ovat vuosikausia koettaneet kuvitella sitä näkymää, mikä punaista kääpiötä kiertävän elinkelpoisen planeetan pinnalla odottaisi. Ehkäpä voimme vain vierailla Kaliforniassa selvittääksemme sen.

Tulipalot ovat ehkäpä näyttäviä ja herättävät huomiota niidenkin ihmisten keskuudessa, jotka ovat aiemmin vain tuhahtaneet epäuskoisesti, kun ovat kuulleet puhuttavan ilmastokatastrofista. Suurin osa nykyisestä katastrofien aallosta kuitenkin tapahtuu hiljaa, poissa otsikoista ja näyttävistä uutiskuvista. Planeettamme biodiversiteetti ja siten oma elossapitojärjestelmämme häviää pala palalta, metsikkö, elinympäristö ja populaatio kerrallaan. Siitä varoittaa Maailman luonnonsäätiö tuoreessa raportissaan.

Biodiversiteetti katoaa jokaisella mantereella (Kuva 1.). Syynä katoamiseen on ihminen — ihminen valtaa maata ja hävittää siltä luonnon, käyttää eläimiä ja kasveja raaka-aineena ja ravintona, levittää vieraslajeja kaikkiin ekosysteemeihin, saastuttaa elinympäristöjä, ja muuttaa ilmastoa ja siten elinolosuhteita. Meneillään on kuudes massasukupuutto. Se on erittäin poikkeuksellista, sillä koskaan ennen planeettamme biosfäärin historiassa yksittäinen laji ei ole ollut syypäänä globaaliin sukupuuttoaaltoon.

Kuva 1. Ote Maailman luonnonsäätiön biodiversiteetin häviämisestä varoittavasta raportista vuodelta 2020. Kuva: WWF/ZSL.

Tähtitieteen näkökulmasta tilanne on selkeä. Maa on siitä poikkeuksellinen planeetta, että se kykenee ylläpitämään elävää verkostoaan siinä ohuessa rajapinnassa, jossa lempeä, rauhallinen ilmakehä kohtaa viileän maan ja jossa esiintyy nestemäistä vettä. Samanlaisia planeettoja on luultavasti maailmankaikkeudessa lukemattomia mutta emme osaa vielä sanoa juuri mitään siitä, kuinka yleisiä elävät planeetat ovat. Maapallo kuitenkin on sellainen ja sitä emme voi muuttaa mutta voimme heikentää planeettamme elinkelpoisuutta merkittävästi, kun sen suhteuttaa oman lajimme ja miljoonien muiden lajien elossapysymisen vaatimuksiin. Kuten raportti osoittaa, heikentäminen on edennyt jo vuosikymmeniä ja on kovassa vauhdissa.

Ehkäpä kyvyttömyytemme muuttaa toimintaamme, lukemattomista varoituksista ja soivista hälytyskelloista huolimatta, kuvastaa vain yksinkertaista biologista tosiasiaa — populaatiot, jotka tähtäävät kasvuun syrjäyttävät aina toiset populaatiot, jotka eivät kasva. Siten teknisen sivilisaation kohtalo on aina sidottu sen biologiaan. Kasvun saavutettua elinympäristön kantokyvyn, seuraa aina romahdus ja kun kyseessä on globaalin vaikutuksen omaava teknisesti kehittynyt laji, romahdusta onnistutaan siirtämään siihen pisteeseen asti, että se tapahtuu äärimmäisen voimakkaana ja vie mukanaan lukemattomia muitakin lajeja. Siten teknisen sivilisaation olemassaolon päätepistettä edeltää aina kiihtyvä biodiversiteetin ja planetaaristen elinolosuhteiden romahtaminen.

Ajatus on surullinen ihmislajin kannalta muttei planeettamme kannalta. Biodiversiteetti toipuu ihmisen vaikutuksen loputtua. Elämä palaa niille alueille, joilta olemme sen tuhonneet, ja planeettamme luonnolliset syklit saavat taas ottaa vallan ja kontrolloida elämän edellytyksiä. Jääkaudet seuraavat toisiaan ja merenpinnan korkeus vaihtelee. Mutta toisin kuin tänään, mutokset tapahtuvat ihmisen hävittyä niin hitaasti, että biosfääri ehtii sopeutua, mukautua ja kehittyä.

Kaikki ympärilläni näkemäni vahvistaa ajatusta, että ehkäpä teknisten sivilisaatioiden olemassaoloa galaksissamme ja maailmankaikkeudessa rajoittaa kaikkein voimakkaimmin aika. Ehkäpä globaalien elinolosuhteiden heikentäminen on syynä teknisten sivilisaatioiden tuhoon kaikkialla. Siten ilmastokatastrofi, biodiversiteettikato ja monet muut itseaiheutetut kriisimme ovat vain jatkumoa ja osa tapahtumasarjaa, joka on toistunut lukemattomia kertoja toisilla elinkelpoisilla planeetoilla. Lohdullista asiassa on vain se, että myös niillä toisilla planeetoilla elämä on voittanut ja globaalin tuhon tuhkasta on noussut uusi biodiversiteetti. Ehkäpä meillä on vielä aikaa löytää sellaisia planeettoja ennen kuin oma elossapitojärjestelmämme lakkaa toimimasta.

On myös mahdollista, että vältämme romahduksen ja onnistumme torjumaan globaalin kriisimme päättäväisin toimin. Ne toimet olisi kuitenkin pitänyt aloittaa teollisessa mittakaavassa jo eilen. Huomenna on myöhäistä ja paikalliset apokalyptiset näkymät ovat tulevaisuutemme globaalisti.

About Mikko Tuomi

Tähtitieteilijä, tutkija, Proxima b:n, Barnard b:n ja kymmenien muiden planeettojen löytäjä. Tähtisumusta tehty.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: