Vanhin tiede massasukupuuton ja ilmastokatastrofin aikakautena

Kaikki inhimillinen toiminta vaatii resursseja. Pohjimmiltaan jokainen valitsee omalla kohdallaan mihin haluaa käyttää aikansa ja energiansa. Vaikka köyhimmät ja heikoimmat eivät voi valita, vaan joutuvat toimimaan taloudellisten, terveydellisten ja muiden rajoitteiden sitomina, osa ihmisistä on vapaita suuntaamaan resurssinsa haluamiinsa asioihin. Miksi jotkut haluavat viettää aikansa tutkien taivaan tapahtumia? Ja miksi tieteen ja tutkimuksen — ja koko ihmiskunnan — hyvinkin rajallisia resursseja tulisi suunnata tähtitieteellisten kohteiden tarkkailuun?


Tähtitiede on tieteistä vanhin. Ihmisyhteisöille on ollut tärkeää ennustaa vuodenaikoja ja laatia kalentereita. On ollut pakko kyetä määrittämään milloin vilja kylvetään ja milloin joet tulvivat, milloin sateet tulevat ja milloin pakkaset saapuvat. Talvi- ja kesäpäivänseisauksien määrittäminen on ollut tärkeää, ja sitä tarkoitusta varten ensimmäiset tähtitieteilijät tekivät alkeellisella matematiikallaan kalentereita, joita he käyttivät omilla tavoillaan ennustaakseen niin Maan kiertoliikettä Auringon ympäri kuin Kuun liikettä Maan ympäri — vuosituhansien ajan jopa ymmärtämättä ennustamansa fysikaalisen järjestelmän luonnetta.

Tähtitiede on historian saatossa edesauttanut fysiikan, matematiikan ja kemian kehitystä, kun astronomit ovat löytäneet fysikaalisia lakeja, matematiikan totuuksia ja menetelmiä ja jopa alkuaineita, kuten Auringon kaasukehästä ensi kertaa löydetyn heliumin.

Nykyiseen tietämykseen fysikaalisesta maailmasta tähtitiede vaikuttaa lukemattomilla tavoilla. Tähtitieteen havaintojen avulla opimme uutta universumista, alkeishiukkasista ja perusvuorovaikutuksista. Tähtitieteen tulokset auttavat rakentamaan kaiken teoriaa, joka vihdoinkin onnistuisi yhdistämään kvanttimekaniikan ja yleisen suhteellisuusteorian toisiinsa.

Tähtitieteen tutkimus on teknologian kehityksen eturintamassa, kun rakennamme aina vain parempia ja tarkempia teleskooppeja, instrumentteja, avaruusluotaimia ja niiden mittalaitteita. Rakennamme myös matemaattisia työkaluja tähtitieteen tarpeisiin ja luomme samalla uusia yleishyödyllisiä tapoja analysoida tietoa. Opimme asettamaan omaa sivilisaatiotamme ja biosfääriämme oikeaan kontekstiinsa maailmankaikkeuden mittakaavassa, kun löydämme potentiaalisesti elinkelpoisia planeettoja ja arvioimme elinkelpoisten planeettojen määrää galaksissamme. Vanhin tiede tarjoaa paljon konkreettisia hyötyjä ja vastauksia suuriin kysymyksiin. Mutta riittävätkö ne perusteeksi taloudellisten, materiaalisten ja inhimillisten resurssien suuntaamiseksi taivaan kohteiden tutkimukseen?

Filosofisessa mielessä voidaan ajatella, että yhteiskunta, jolla on varaa sijoittaa puhtaaseen perustutkimukseen ja tieteeseen, jotta oppisimme lisää maailmankaikkeudesta, vailla sen kummempia muita hyötyjä tai tavoitteita, on yhteiskunta, joka on puolustamisen ja suojelemisen arvoinen. Vain tiede ja taide erottavat meidät muista eläinlajeista. Ne ovat inhimillisen elämän ja teknisen sivilisaatiomme suurimmat saavutukset ja kuvastavat sitä, mihin pystymme niin lajina kuin yksilöinä. Siksi tiede on vaalimisen arvoista. Siksi siihen kannattaa sijoittaa tavallisina aikoina.

Vaan emme elä tavallista aikakautta.

Kuva 1. Hävitetty metsä. Kuva: M. Tuomi.

Koralliriutat tuhoutuvat, meret happamoituvat, sademetsät häviävät ja elinympäristöt katoavat. Niin ainakin usein ilmaisemme asian mutta kyseessä ei ole passiivinen sattumus tai tapahtuma, joka vääjäämättömästi etenee meidän vain seuratessa voimattomina sivusta. Ihmiskunta muuttaa aktiivisesti itse toimillaan koko planeettaa, sen ekosysteemejä ja geokemiallisia olosuhteita, sekä hävittää lajeja sukupuuttoon yhtä nopeaan tahtiin kuin Maapallon historian suurissa massasukupuutoissa.

Hävitys on yhtä järjestelmällistä kuin kattavaakin. Suomen metsistä alle 5% on luonnontilassa, koska aktiivisesti hävitämme metsiä (Kuva 1.). Globaalisti miljoonat lajit ovat häviämässä ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Tuho etenee näennäisen hitaasti, yksi kaadettu metsä ja yksi saastutettu joki kerrallaan, mutta se on silti niin nopeaa, että luonto ei ehdi toipua. Emme anna luonnolle aikaa toipua.

Tuhoamme omaa biologista elossapitojärjestelmäämme — olemme vain yksi biologinen laji muiden joukossa ja siten täysin riippuvaisia biodiversiteetistä ja sen olosuhteita stabiloivasta verkostosta sekä tarjoamista ekosysteemipalveluista. Toimintamme kuitenkin romahduttaa ravintoverkkoja ja kokonaisia ekosysteemejä. Jo merten kasvava hiilidioksidipitoisuus ja sen mukana etenevä happamoituminen saattaa romuttaa meriekosysteemit. Sademetsien häviäminen saattaa muuttua peruuttamattomaksi jo tällä vuosikymmenellä.

Muutamme ilmastoa. Ilmastokatastrofi on karkaamassa käsistä pumpattuamme ilmakehän täyteen hiilidioksidia. Lajimme elinaikana hiilidioksidipitoisuudet eivät ole kertaakaan aiemmin olleet yhtä korkealla kuin nyt. Me emme ole sopeutuneet uusiin olosuhteisiin, kuten eivät ole lukemattomat muutkaan lajit. Ilmastokatastrofi vauhdittaa biodiversiteetin häviämistä ja tuo mukanaan uusia ongelmia kuivuuden, tappavan kuumuuden, tulvien, merenpinnan nousun, voimistuneiden myrskyjen ja muiden katastrofaalisten paikallisten ilmiöiden muodossa.

Taustalla on primitiivisen ihmisapinalajin aivoihin evoluution saatossa rakentunut maailmankuva, jonka taustaoletukset kertovat elinympäristön pysyvän suunnilleen samana vuodesta toiseen. Hitaampaa muutosta emme kykene käsittelemään tai huomioimaan. Historian saatossa se on koitunut useiden sivilisaatioiden tuhoksi, kun niiden edustajat ovat kuluttaneet ympäristönsä luonnolliset resurssit loppuun ja ajautuneet tuhoon. Nyt vain olemme ylittäneet luonnollisten resurssiemme kulutuksen globaalit rajat. Se tarkoittaa biologisessa mielessä vääjäämätöntä populaation romahdusta, mahdollisesti koko teknisen sivilisaatiomme häviämistä.


Olemme teknisenä sivilisaationa kohtaamassa uhkaa, joka on jopa yksi kandidaateista Fermin paradoksin ratkaisuksi. On mahdollista, että teknisistä sivilisaatioista ei ole nähty merkkejä avaruudessa, koska niiden elinikä on keskimäärin erittäin lyhyt. On mahdollista, että tekniset sivilisaatiot oppivat muokkaamaan planeettansa bio- ja geokemiallista tasapainotilaa ennen kuin saavuttavat ymmärryksen aiheuttamansa muutoksen katastrofaalisista seurauksista. Ihmiskunta on nyt saavuttamassa ymmärrystä aiheuttamansa tuhon laajuudesta mutta on hyvinkin mahdollista, että se tapahtuu liian myöhään. Liian moni mittari on jo punaisella ja hälyttää tuhosta, joka on peruuttamatonta ihmissukupolvien aikaskaalassa. Silti, ei ehkä ole vielä liian myöhäistä toimia.

Ihmisyhteisöt ovat historiassa osoittaneet hämmästyttävää kykyä toimia kollektiivina yhteistä uhkaa vastaan. Kokonaisia valtioita on valjastettu rakentamaan ja ylläpitämään sotakoneistoja, kun ne ovat olleet toisten aggressiivisten valtioiden uhkaamia. Voisimme tehdä saman uudelleen. Voisimme mobilisoida riittävän suuren osan yhteiskuntiemme toiminnoista torjumaan aiheuttamaamme ilmastollista ja biologista tuhoa ja rakentaa järjestelmän, jonka perustukset ovat kestävällä pohjalla. Kuten matemaatikot ja fyysikot, jotka kutsuttiin sotakoneiston avuksi toisessa maailmansodassa, voisimme kutsua eri alojen tutkijat toimimaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Voisimme valjastaa planeettamme älykkäimmät, mielikuvituksellisimmat ja analyyttisimmat mielet torjumaan sivilisaatiotamme uhkaavaa romahdusta. Siihen saattaa olla edelleen aikaa.


Ehkäpä tähtitieteen tutkimus, kuten monta muutakin sivilisaation selviämisen kannalta toissijaista inhimillisen toimeliaisuuden muotoa, tulisi laittaa tauolle kunnes olemme ratkaisseet akuutit kiisimme. On selvää, että meillä ei ole aikaa selvittää maailmankaikkeuden salaisuuksia keskellä planeettamme elinkelpoisuuden romahdusta. Maailmankaikkeuden tutkiminen loppuu joka tapauksessa, jos muutamme liikaa planeettamme sivilisaation olemassaolon mahdollistavia olosuhteita.

Mutta aivan aluksi olisi saatava talousjärjestelmämme ylläpitämä globaali tuhokoneisto pysähtymään. Meidän on ymmärrettävä, että luonnollisten resurssien ylikulutus, inhimillisen elämän merkityksen määrittyminen ensisijaisesti kulutuksen kautta ja rahallisten arvojen asettaminen kaiken muun edelle ovat avainasemassa aiheuttamassa globaalia tuhoa. Sen ymmärrettyämme voimme ryhtyä korjaamaan vahinkoja.

Ymmärrän tähtitieteen tutkijana, että tekemäni tutkimus on kaikesta potentiaalisesta hyödyllisyydestään huolimatta hyvien aikojen mahdollistamaa luksusta, etuoikeus, jonka on ehkäpä pakko väistyä akuutimpien tieteen menetelmien sovellusten tieltä. Ymmärrän, että tähtitieteen tutkimus ei jatku, jos tekninen sivilisaatiomme katoaa oman tuhoavan toimintansa ansiosta. Toivon, että mahdollisimman moni taloudellista ja poliittista valtaa käyttävä, joille taloudellisten etujen saavuttaminen on kaikkea muuta tärkeämpää, ymmärtäisi, että sama pätee aivan kaikkeen muuhunkin.

Uskon, että maapallon elinkelpoisuuden heikkeneminen on mahdollista pysäyttää. Uskon, että ainoan tuntemamme elinkelpoisen planeetan on mahdollista välttyä päätymästä vain unohdetuksi Fermin paradoksin esimerkkiratkaisuksi. Se on ehkä toiveajattelua mutta muutakaan mahdollisuutta ei ole. Eksistentiaalisen kriisin edessä ei voi luovuttaa. On uskottava optimistisesti siihen, että voimme edelleen muuttaa toimintaamme. Muutoin olemme jo kokeneet sukupuuttomme.

Ehkäpä tulevilla sukupolvilla on parempia mahdollisuuksia sijoittaa taivaankappaleiden, kosmologian, eksoplaneettojen ja mustien aukkojen tutkimukseen. Vanhimpaan tieteeseen ja perustutkimukseen, jolla ei välttämättä saavuteta muuta kuin hitunen uutta tietoa maailmankaikkeudesta. Toivon ainakin, että on, koska se on niitä ainoita asioita, jotka tekevät sivilisaatiostamme säilyttämisen arvoisen.

Kuva 2. Ainoa tuntemamme elävä planeetta. Kuva: NASA.

About Mikko Tuomi

Tähtitieteilijä, tutkija, Proxima b:n, Barnard b:n ja kymmenien muiden planeettojen löytäjä. Tähtisumusta tehty.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: